Tänään koitti siis paluupäivä Galapagosilta todellisuuteen. Olisin ollut tyytyväinen, jos olisin voinut jäädä vielä toiseksikin viikoksi. Täällä ihmisten ilmoilla on vähän raskaampaa, kun on niin paljon ihmisiä, paljon köyhyyttä ja paljon epäkohtia.. Ihmisiin luottaminen on aina kynnyskysymys ja pimeällä en edes halua kävellä hostellialueen ulkopuolelle yksin. Taksia on pitänyt käyttää useasti, onneksi Se on edes halpaa.
Galapagosseikkailuun kuului paljon luontoelämyksiä. Ensimmäisenä päivänä saavuimme ja asetuimme majoituspaikkaan, oikein kivaan sellaiseen. Saapuminen Galapagosille onkin mielenkiintoista; lennon ja lentokenttäbussin lisäksi matkantekoon kuului taksivene isommalle saarelle, jota seurasi bussimatka Santa Cruz- saaren lävitse. Saaren keskiosassa sijaitseva tulivuori kerää ympärilleen päivittäin paksut sadepilvet, jotka satavat päivittäin "ylämaalle". Tämän takia mekin hetkeksi erehdyimme luulemaan, että ensimmäisestä päivästä tulisi sateinen - totuus oli kuitenkin kuiva ja kuuma. Rannikolla sää on päinvastainen, niin myös maasto. Maasto on erittäin karua, laavakiviä ja kaktuksia lähinnä käsittävä. Veden rajassa rauhallisemmilla spoteilla kasvaa paljon mangrove-puita.
Bussimatkan jälkeen vielä matkanteko jatkui taksiveneellä isommalle veneelle, joka vei meidän tältä saarelta toiselle kolmesta pääsaaresta, Isla Isabelalle. Sielläkin päässä otimme vielä taksiveneen ja taksin. Paljon istumista siis. Meri oli aaltoinen ja keskellä merta aallot luonnollisesti kymmenkertaiset Lohjanjärven myrskyaaltoihin verrattuna. Lupasin sen veneretken aikana etten enää koskaan matkusta. Jossain vaiheessa siihen kuitenkin kai tottui.
Yövyimme kolme ensimmäistä yötä airbnb-henkisesti varatussa isossa yksiössä,joka oli ihan tuliterä ja sijainti loistava. Hintakaan ei päätä huimannut, vaikka muuten hintataso saarella ei ollut kaukana Suomen hinnoista - toisaalta Galapagos ylipäänsä on todella kallis kohde. Tämän takia suuri osa reppureissaajista skippaa koko saariston.
Ensimmäisten päivien aktiviteetteihin kuului pyöräretkeilyä lähimaastossa eläimistöä tutkiskellen, snorklausta Los tuneles - laavatunnelialueella ja jättikilpikonnia etsiskellen. Eläimistö ja luonto oli kokoajan lähellä: Jos satama-alue ei ollut merileijonien valloittamana, kylän laitamilta saattoi löytyä kirjaimellisesti kasoittain iguaaneja laumassa ottamassa aurinkoa. Pelikaaneja oli joka rannalla ja toinen galapagoslainen, sinijalkasuula (blue-footed booby), viihdytti meitä koomisella olemuksellaan. Veden rajassa oli myös paljon galapagosin pingviinejä, jotka -ainakin tietääkseni- ovat ainoita pingviinejä Etelämantereen pingviinien lisäksi.
Kesken saarireissun onnistuin sairastumaan flunssaan, joka onneksi kesti vain pari päivää. Jaksoimme kuitenkin vielä lähteä parille muulle snorklausreissulle ja saarenvaihdon jälkeen (takaisin Santa Cruzille) myös lähialueen kalliokanjonin isoon luonnon uima-altaalle,jossa vesi oli todella kirkasta ja raikkaan viileää (Las Grietas). Yövyimme Red Mangrove-nimisessä hotellissa, joka nimensä mukaan oli rakennettu veden rajaan mangrovepuiden ympärille. Hotellin terassin olivat luonnollisesti vallanneet taas galapagosin merileijonat ja iguaanit - jalkoihin oli katsottava jatkuvasti, jottei tallaisi merileijonavauvan tai liskon päälle. Rantakivet taas olivat punaisen peittämänä, nimittäin punaisten rapujen. Tosin niitä ei juuri tarvinnut varoa, sillä ne ovat todella säikkyjä ja nopeita liikkeissään.
Viimeisten päivien aktiviteetteihin kuului "pakollinen" Charles Darwin-Centerissä käväisy sekä Tortuga Bayn tutkiminen. Siellä snorklaamisen lisäksi vuokrasimme kajakin, josta oli tarkoitus nähdä mm. riuttahaita. Hait olivat kuitenkin visusti piilossa, mutta haikaroiden, hylkeen ja rapujen lisäksi onnistuimme näkemään myös yhden ison merikilpikonnan ja täplärauskun.
Kaiken kaikkiaan Galapagos oli ainutlaatuinen luontoseikkailu jonka olisi voinut kuvitella kestävän vielä pidempääkin. Mielenkiinto myös sukeltamista ajatellen heräsi taas ja mietinkin juuri, jos vielä tulevan kahden viikon aikana suorittaisin open water -todistuksen eli aloittelevan sukeltajan kurssin. Nyt kuitenkin suuntana on surffi, huomenna siirtyminen Guayaquilista vähän pohjoisemmaksi rannikolle. Ensimmäinen kohteeni lienee Olón-nimisessä kylässä, Montañita-surffikylän pohjoispuolella. Yritän ensisijaisesti löytää idyllisen, pienen paikan hyvälle surffille ja kauniille luonnolle. Lisäksi haluaisin kokeilla taas joogaa ja mahdollisesti treenata lisää espanjaa.
En pääse postaamaan paljoakaan kuvia tietokoneen puutteen takia, mutta joitain kuvia voi etsiä reissustani tästä linkistä
<3H
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti